27.3.2006
Aina on tilaa yhdelle
Joka käyttää Rexonaa (Crystal Pure Silver Antiperspirant Roll-on)?
Meillä kun ei merkeillä koreilla, vasta Pagistanin näkemys meemistä sai minutkin innostumaan:
Tehtävänanto: “Luettele 5-10 tuotetta, joita sinulta löytyy AINA kotoasi. Mieluiten tiettyjä tuotemerkkejä, ettei mene perustuotteiden luettelemiseksi (”joo, mulla on aina sukkia ja hammasharja kotona”). Kerro myös lyhyesti, miksi juuri listaamasi tuotteet / tuotemerkit.”
Rexonan ohella taloudessa on aina:
Humektan-perusvoidetta, joka pitää yllä ihon luonnollista kosteustasapainoa. Talvella tämä ei aina riitä, joten lisäksi käytetään Aqualan L:ää. Tänä talvena olen mieltynyt myös sarjan uutuuteen Aqualan Plussaan.
Lumenen irtopuuteria, se sävy, jonka nimi ennen maailmassa oli transparent. Miksi maailmassa markkinamiehet vaihtavat niitä nimiä joka sesongiksi?
Kaikkien muiden meikki- ja hygieniatuotteiden hankinta tapahtuukin tarpeen ja vallitsevien tarjousten mukaan.
Ykkösmaitoa. Ingmanin, koska HOK-Elannon toimipisteistähän ei kilpailijoiden maitoa saa. Vasikat ja virkanainen juovat vähärasvaista maitoa, noin perinteisesti. Tai elleivät juuri juo, kuluttavat sitä muussa muodossa n. 0,5 litraa päivässä.
Kaurahiutaleita, marketin halvinta laatikkoon pakattua merkkiä. Ruokavammaisen tuikitärkeä kuituvaranto nautitaan arkiaamuisin mikropuuron muodossa. Käytetään avokätisesti myös leivonnassa.
Sipulia. Jotakuinkin jokainen ruokaohje keittiössäni alkaa nimittäin sanoin: pilkotaan sipuli ja valkosipuli. Valkosipulia ostan tosin joskus valmiina tahnanakin.
Psyllium-siemenkuorijauhetta. Jos on koskaan koettanut valmistaa gluteenitonta hiivataikinaa, ymmärtää miksi.
Moilasen Bianca-pitsapohjia pakastimessa. Aina vähintään yksi, koska hätä voi tulla koska hyvänsä.
Tuoremehua, joko Marlin Brazil applaria tai saman valmistajan Natur Appelsiini-rypäle-greippiä.
Jaloviinaa. Ruoanlaittoon, toteja ja janoisia jatkovieraita varten. Baarikaapissa on yleensä aina myös giniä, pari pulloa valkoviiniä sekä puoli tusinaa single malt -viskiä. Juo niitä en juuri koskaan, koska en osaa juopotella yksikseni. Jääkaapissa on lisäksi pari tölkkiä keskikaljaa, paitsi silloin kun äiti on juuri käynyt kylässä.
Lisäksi kuivakaapissa on aina paria kolmea lajia riisiä, vähintään kahta sorttia gluteenitonta pastaa, kuivattuja tatteja Pohjois-Karjalan metsistä ja iso kasa säilykkeitä kuten tonnikalaa, papuja ja tomaattia. Niillä pärjää pitkälle, kun jääkaapista löytyy melkein aina myös tomaattipyretuubi, kalamata-oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, juustoraastetta (pitsasekoitus sekä parmesan) sekä litran purkki jotakin rasvatonta marjajugurttia.
Itse asiassa huushollista löytyy pakastin mukaan luettuna niin paljon ruokaa, että selviäisimme pienen elämänkumppanini kanssa kevyesti kuukaudenkin mittaisesta piirityksestä. Edellyttäen, että hanasta tulisi vettä.
Huvittaisi aina välillä kokeilla.
March 28th, 2006 at 9:05
Olenko ymmärtänyt oikein: eikös kauran ole todettu sopivan osalle keliaakikoista, muttei kaikille? Kerropa uteliaalle, joutuuko itse kukin vain vetämään syvään henkeä ja testaamaan, kumpaan joukkoon kuuluu? Jotenkin hurja ajatus, vaatineen ripauksen siviilirohkeutta…
March 28th, 2006 at 10:52
Siis sikäli kuin olen ymmärtänyt - maallikkona, jolle lääketieteellisten lehtien kliiniset tutkimusraportit ovat enimmäkseen hepreaa - kaura noin virallisesti sopii sekä aikuisille että lapsikeliaakikoille. Voi kuitenkin olla, että henkilöillä, jotka ovat vuosikausia nauttineet gluteenitonta ja siten hyvin vähäkuituista ravintoa, kaura aiheuttaa vatsavaivoja silkkaa kuitupitoisuuttaan. Minunkin käskettiin aloittaa varovaisesti, lisätä kauraa pikkuhiljaa ruokaan, esim. ruokalusikallinen jugurttiin tms. Siitä olen edennyt syömään valtavia kulhoja puoliraakaa kaurapuuroa, joten uskallan väittää, että minulle kaura ainakin sopii.
Muistan myös lukeneeni, että kauralle herkempiä ovat olleet ihokeliaakikot. Vaiva, josta en luojan kiitos sentään kärsi. Mieluummin rupi suolessa kuin kyynärpäässä…
March 28th, 2006 at 11:03
Kiitos valaistuksesta. Mahtaa olla melkoinen helpotus ruokavalioon, kun voi syödä kauraa huoletta… Ja kun se on vielä niin hyvääkin.
Allekirjoittaneella epäiltiin joskus takavuosina keliakiaa (vatsatähystys oli perin inha kokemus :P), mutta onneksi siitä kestokiusasta ei ollut kysymys. Silloin kuitenkin ehätin miettimään noitakin juttuja.
March 28th, 2006 at 11:18
Kaura on helpotus sekä elimistölle, mielikuvitukselle että etenkin keliaakikon taloudelle. Erityisesti, jos keliaakikon ruokavaliokorvaus, 21 e/kk, takaisinperitään vielä kolmen vuoden ajan “liikaa makasetun opintotuen” nimissä…
April 4th, 2006 at 21:55
[...] Lisäys 29.3. eli muita blogeja, joissa meemi on kiertänyt: Matkalla, Kukkamaa, Pagistaan, Realistisen optimistin vuodatus, Pala maailmaani, Oisko ittestäs kivaa, Marginaali ja Z- hän kääntää kylkeä. [...]